Kesäloma!

Kyllä Suomi on niin kaunis maa! Kesälomareissulla käytiin Kokkolassa, pysähdyttiin Närpiössä, yövyttiin Turussa, moikattiin muumeja Naantalissa ja juhlittiin juhannusta Helsingissä.

Oulu

Turku

Turku

Naantali

Muumilaakso

Uimakoppi

Helsingissä yövyimme Lauttasaaren Vattuniemessä. Mielenkiintoinen kokemus ja hyvä kun käytiin. Alue tuntuu jakavan ihmiset vahvasti kahteen ryhmään: toiset rakastavat Lauttasaarta kun toiset eivät muuttaisi sinne koskaan. Taidan lukeutua nyt parin päivän kokemuksella jälkimmäiseen porukkaan.

Lauttasaaren Vattuniemenkatu

Lauttasaaren Merikylpylänpuisto, ranta ja Kanadanhanhet

Lauttasaaren talot olivat vanhaa Lauttasaarta lukuunottamatta rumia ja varsinkin Vattuniemessä oli kamalia matalia rakennuksia, joista tuli epämiellyttävä tunne, että asumme jossain hylätyllä tehdasalueella! Rannat olivat täynnä kakkaa ja kanadanhanhia eikä sopivaa piknikpaikkaa löytynytkään merinäköalalla vaikka saaressa oltiin! Hyytävän kylmä tuuli ulisi korvissa ja kaipasin pipoa vaikka lämpöasteita oli yli 20. Saari oli pienempi mitä olin kuvitellut ja vehreyttä sekä puistoja oli paljon vähemmän kuin luulin. Yleisvaikutelma oli suoraan sanottuna huono ja koko alue tuntui yliarvostetulta. 

Lauttasaaren Lahnalahdenpuistossa piknikillä 

Toki Lauttasaari oli myös kaunis ja ymmärrän heitä, jotka siihen rakastuvat. Rantareitit, meri, kalliot, mökit ja metsät ovat tietenkin upeita. Jos harrastaisin intohimoisesti veneilyä ostaisin Lauttasaaresta ehdottomasti pikkuisen kesämökin ja seilaisin saarta ympäri huivi hulmuten koko kesän! Onnekseni en ole vielä hurahtanut siihen - liian kalliissa purkissa keskellä ulappaa kyykkimiseen - jota myös veneilyksi kutsutaan. 

Veneitä Vattunokassa

Purjeentekijänkujan upeat meren päälle rakennetut asunnot

Lauttasaaren tunnelmallisia metsäreittejä

Tällä Helsingin reissulla tutustuimme poikkeuksellisesti lähialueen lisäksi myös muuhun Helsinkiin! Vietimme koko lauantai-iltapäivän ekologisesti autonratissa kaupunkia ristiin rastiin kierrellen. Ajelimme Lauttasaaresta siltoja pitkin Lehtisaaren ja Kuusisaaren kautta Munkkiniemeen, josta Huopalahden kautta Käpylään. Käpylästä ajauduttiin ihan uusille huudeille Kumpulaan, Toukolaan ja Arabianrantaan, josta päädyttiin Vallilaan. Sieltä kaarrettiin Kallioon, sillan yli Kruunuhakaan ja Katajannokalle. Lopuksi mentiin rantatietä Ullanlinnan ja Ruoholahden kautta takaisin Lauttasaareen käydäksemme koko reissun iltapalapöydässä uudestaan läpi.

Silta Kaskisaaresta Lehtisaareen

Tunnelmallinen Hollantilaisenkatu Munkkiniemessä

Munkkiniemen kahvila Laajalahden rannalla

Laajalahden ranta

Vaikuttava Tammitie Munkkiniemessä

Ihana, ihana, upea Helsinki... Helsingissä on niin monta puolta, sävyä ja muotoa että ihan hengästyttää. Miten voikaan yhteen kaupunkiin sulautua niin monenlaista kulkijaa, katua ja kerrostaloa?

Puutaloja Käpylässä

Lehti-ja Kuusisaari olivat yllätyksekseni täyttä maaseutua ja mökkipalstaa. Munkkiniemi oli kuin idyllinen pieni englantilaiskylä vanhoine tammineen kaikkineen. Ah. Huopalahti vaikutti tylsältä, mutta Käpylä oli aivan supersöpö! Kumpula, Toukola, Arabianranta ja Vallilla vaikuttivat kaikki kivoilta. Kallio on Kallio - siitä myöhemmin lisää Etuoven blogissa. Kruununhaka nyt on Kruununhaka. Katajanokka on kuin Kruunuhaka saaressa plus upea Luotsikatu. Ullanlinna on tietenkin aivan ihana. Ruoholahti on Ruoholahti.

Näkymä Katajanokan Laivastonkadulta 

Laivastonkatu

Oli erittäin valaiseva kesäloma, joka kuitenkin sekotti taas pääni: Haluan Munkkiniemeen! Haluan Käpylään! Haluan pikkuisen punaisen puutalon ja omenapuun! Tai keltaisen kivitalon Tammitieltä! Vai olisikohan Toukola kiva paikka? Onko Ullanlinna sittenkään lapsiperheelle sopiva? Vai muutetaanko Kokkolan vanhaan kaupunkiin? Tai tomaattipitäjä Närpekseen? Vai ihanaan tuttuun ja turvalliseen Turkuun? 

Matkalla takaisin kotiin