perjantai 22. tammikuuta 2016

Ei sole poka mikhää

Jos päätämme Helsinki kokeilumme päätteeksi jäädä sille tielle, kasvaa meidän tytöistä helsinkiläisiä. En tiedä onko se hyvä vai huono juttu. 

Enimmäkseen tunnen ihania ja suoraselkäisiä Helsinkiläisiä, mutta stereotyypin mukaanhan oikea helsinkiläinen ei Helsingistä poistu. Ehkä suurin pelkoni onkin, että lapsista kasvaisi ihmisiä, jotka eivät tietäisi ja joita ei kiinnostaisi, että maailmassa on muutakin kuin Stocka ja Hietsu. En halua, että he päätyisivät elämään siinä nyt niin suuresti puhalletussa kuplassa. 

Kuksa - wooden mug from Lapland, Finland, filled with Lingonberries and Blueberries.:
kuva:vastavalo.fi


Itse olen äärimmäisen ylpeä juuristani; vanhempani ovat Lapista ja minä paljasjalkainen Oululainen. Pohjoisen ihmisissä on jotain mystistä luonteenlujuutta ja suorasukaisuutta. Ollaan eikä yritetä. sole poka mikhää. Onhan tämä nyt turhaa yleistämistä, mutta kyllä asuinpaikka ja asuinolot muovaavat ihmistä. Jos on tottunut kulkemaan näillä keleillä sysipimeitä mettäteitä pakkaskengissä monta kilometriä näkemättä ristin sielua niin se on ihan ok. Jos siihen ei ole tottunut niin siitä voi extremeurheiluna jopa maksaa. 

En halua että lapsistani tulee sellaisia helsinkiläisiä, jotka ovat poistuneet kehä ykkösen ulkopuolelle vain lentokentän kautta. Haluan tutustuttaa heidät Ouluun ja Lappiin. Haluaisin, että lappilainen sisu, vieraanvaraisuus ja suorapuheisuus periytyisivät lapsillemme. Vaikka kaupunkikin kasvattaa, on se vanhempien harteilla ymmärtääkö lapsi otsikkoa ja sen syvällisempää sisältöä vai ei.

Ymmärrätkös sinä? 


5 kommenttia:

  1. Olen samaa mieltä kanssasi, että kaupunki (ja maaseutu!!!) kasvattaa. Ite oon pieneltä paikkakunnalta kotoisin, oppinut, että pimeässä ei ole mitään pelättävää ja jossa kaikkia vastaantulijoita tervehdittiin. Oon saanut liikkua huolettomasti kylillä ilman kännykkää. Kaikki tunsivat toisensa, ja jos ei itse tajunnut mennä ajoissa kotiin, joku vastaantuleva mummeli muistutti.

    Nyt asutaan rivarissa Seinäjoen lähettyvillä, ja kyllä naapureista huomaa ketkä ovat maalta kotoisin: heidän kanssa on väljää ja mukavaa. Naapurin ukko on Ivalosta kotoisin, ja varsin hauska persoona!

    Jään seurailemaan teidän kuulumisia!

    VastaaPoista
  2. Pienessä paikassa yhteisöllisyys nousee varmasti hienosti esiin kun mm lapset on kaikkien lapsia! Tosin sitten omat asiat asiatkin on varmaan kaikkien asioita?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin! Joskus ollaan naurettukin, että naapuri tietää raskaudesta ennen kuin on itse edes tehnyt testiä. Puolensa ja puolensa. :D Mutta lasten kannalta mahtava ympäristö kasvaa ja kehittyä. Aikuiset enempi kärsii (ja nauttii) juoruilusta ja toisten arvostelemisesta.

      Poista
  3. Maaseudun idylli on yliarvostettua ja iso kupla. Olisin voinut jäädä Krunikkaan, mutta emme ymmärtäneet .. Kuitenkin jokaisella on se oma polkunsa ja koti on rakennettava sinne, mihin asettuu. Ja se voi sitten kyllä vaihtuakin taas. ..

    VastaaPoista
  4. Kerro anonyymi lisää tästä maaseudun kuplasta!! Onko se romantisointia? Että ei ole koskaan kiire mihinkään ja illat heinäsuussa katsellaan tähtiä ladon katolta? Miksi maaseudun idylli on yliarvostettua? Mikä oli muuten Kruunuhaassa kivointa? Mitä on ikävä? Me mennään seuraavaksi juuri Krunikkaan :)

    VastaaPoista