Ullanlinna - linnani mun

Olen rakastunut. Heti tuli tunne, että olemme tunteneet toisemme aina ja kuulumme yhteen.

Ullanlinna. Alueen nimikin kertoo jo kaiken. Ulla on nimenä pehmeä, utuinen, rauhallinen...tulee mieleen semmoinen talviunilta herännyt karhunpentu. Linna sanana tuo mieleen arvokkuuden, historian ja paksut kiviseinät. 

Ullanlinna on hirveällä rapakelilläkin kaikkea tätä: kaunis, rauhallinen ja hiljaista arvokkuutta huokuva alue. Wikipedian mukaan "Linna"-nimi on 1700-luvun linnoitussuunnitelmien perua ja ”Ulla”-nimi taas tulee kuningatar Ulriika Eleonooran (1688–1741) mukaan. Tykkään kyllä niin kaikista prinsessajutuista. Alla Ulriikan oma linna Villa Ulrika vuodelta 1902.

Alue on täynnä ihania pikkuputiikkeja, kivoja kahviloita ja ravintoloita. Rakennuskanta on suurelta osin jugendia ja asuntomme olikin upeassa 1900-luvun alkupuolella rakennetussa kaunokaisessa. Miten ennen onkaan rakennettu niin tyylillä! Kun painavasta puisesta etuovesta astuu kynnyksen yli avautuu sisällä kokonaan uusi maailma: kuin hyppäisi 1920-luvulle puuhkassaan ja rusetissaan! Etuovi on täynnä persoonallisia asuntoja joista huokuu eletty elämä.

Kahvilla ja croissantilla Factory st. Gallery- kahvilassa Tehtaankadulla.

On ihan käsittämätöntä, että Ullanlinna on ihan keskustassa ja kuitenkin niin metsässä. Tähtitorninvuorenpuistossa risteilee polkuja sinne tänne ja sen laelta on upeat näköalat yli Helsingin. Kaivopuisto on tarpeeksi iso, jotta sinne voi eksyä. Meripuisto henkii eteläeurooppalaista puistomaisemaa leveine katuineen ja iloisine ihmisineen.

Kävimme Merikadun leikkipuistossa ja siristelin silmiäni aurinkoisen lapseni ja auringon paisteen lisäksi alueen kauneuden vuoksi. Maisema on henkeäsalpaava. Ihan oikeasti tuntui, etten kestä katsoa uhkeaa merta, kaunista puistoa ja vanhoja upeita taloja samassa kuvassa. Ah.

 Puistot muuten vilisevät toinen toistaan suloisempia koiria! Pysähdyimme silittämään varmaan jokaista vastaantullutta karvaturria ja isännätkin vaikuttivat oikein suloisilta. Kellään ei tuntunut olevan kiire mihinkään. 

Näkymä Katajanokalle Tähtitorninvuorenpuiston päältä.

Kaivopuiston suloinen päiväkoti.

Ullanlinnasta kulki ainakin kolme ratikkaa keskustaan päin: 10 kirurgiselta sairaalalta ja 2 sekä 3 Tehtaankadulta. Kävellen Esplanadin puistoon meni 10 min. Korkeavuorenkadun putiikkeja ihastellessa on kymmenessä minuutissa Desingmuseolla ja siitä on Stockalle viiden minuutin matka. Fredrikinkadulla voi myös harrastaa ikkunashoppailua jolloin päätyy vartissa Kamppiin. Vanha kauppahalli ja Hietaniemen kauppahalli ovat kummatkin kävelymatkan päässä. Ruotsin laivallekin voi tuosta noin vaan kävellä. Auton voisi siis tänne muuttaessaan myydä. 

Tyylikästä sairastamista: Eiran sairaala. 

Lähikauppa tunnelmallisessa tiilitalossa.

Alueesta keksin ainoastaan yhden negatiivisen puolen ja se on hinta. Asuntojen neliökohtainen keskihinta on 7000 euroa. Siis setsämäntuhatta euroa per neliö. Iskimme Lungissa kolme akateemista päätä yhteen ja laskeskelimme neliösentin hinnaksi 0,7 euroa. Sentti kertaa sentti on siis melkein  euron. 

Sen verran on nyt rakkautta ilmassa ettei auta muu kuin alkaa säästämään. Neliösentti kerrallaan. 



Lue lisää Ullanlinnasta: Kyljessä roikkuu hintalappu ja Ullanlinna kuvina

Takaisin kotiin

Yksi matkustamisen kohokohdista on lentokenttien odottavan tunnelman fiilistelyn ja määränpään näkemisen lisäksi kotiin paluu. 

Nyt kun ollaan reissattu ensin Kanarialla ja heti perään Helsingissä oli ihana tulla kotiin Ouluun. Oulu on kotikaupunkini ja tänne on aina mukava palata, varsinkin nykyään kun asutaan keskustassa. Kotiin tullessa alkaa hymyilyttää ja hartiat laskeutuvat alemmas. Tulee sellainen olo kuin näkisi hyvän ystävän taas pitkästä aikaa. Kotona on helppo hengittää, kaikki on tuttua ja turvallista ja tavarat yleisesti ottaen paikoillaan. Oulun hyvä, joskin myös välillä huonoltakin tuntuva puoli on se, että kaupunki on tarpeeksi pieni ja tunnen sen läpikotaisin.

Tänään täällä on ollut erityisen kaunista. Oulussa on oikea talvi toisin kuin Helsingissä. Miten sitä Helsingin talvea oikein sitten jaksaa jos se on pääosin vain sitä rapaa ja loskaa? Koko ajan likaisia haalareita ja märkiä kintaita? 

Esikoinen oli innoissaan kun pääsi pulkalla kerhosta kotiin. Auringonpaisteessa kimmeltävä ja jalkojen alla nariseva lumi kuuluu talveen.

Mikä teidän mielestä tekee kodista kodin ja kotiinpaluun arvoisen? 

Ullanlinna kuvina

Terveisiä Ullanlinnasta! Kyllä täällä on sitten niin kaunista. 

Hyvää ystävänpäiväviikonloppua!