maanantai 25. heinäkuuta 2016

Asuinalueena Kalasatama

Hauki on kala.

#fish #illustration:
kuva:pinterest

"Olin kymmenen kun halusin koiran – ja sain akvaarion! Hirveä monni pelotteli sekä minua että akvaarion pikkukaloja, jotka pomppivat hädissään huoneeni lattialle sätkimään jättäen minuun sellaisen fobian että KALAsatama ei kuulosta ihanalta."

Lue lisää:

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Mä oon sun fani!

En ole koskaan oikein fanittanut mitään. Nuorena tykkäsin kyllä Spaissareista, mutta silloinkin ihan vaan tykkäsin niistä, en fanittanut.

Nyt olen välillä niin huikeissa superfiiliksissä asunnoista, taloista ja arkkitehtuurista, että tätä voisi kutsua jo ihan oikeaksi fanittamiseksi! Eikö?! Haluaisin vuorata seinät jugendtalojen kuvilla, tapetoida kaapit kaupunkikaavoituksilla ja kehystää kauneimmat, tylsyvällä lyijykynällä piirretyt rintamiestalojen pohjapiirrustukset seiniä koristamaan. Voiko taloille kiljua hysteerisesti? Tai pyytää arkkitehdiltä nimmarin?


Muistan kaikki tärkeät vuosiluvut ja tapahtumatkin sen mukaan missä milloinkin asuimme: vuokrakaksiossa menimme kihloihin, vuokrarivarissa meistä tuli aviopari, kesätyöasuntoon syntyi esikoinen ja ensimmäiseen oikeaan kotiin kuopus.

Jokainen kotini on ollut kuin sielullinen yksilö; ystävä, jolla on oma luonne, persoona, heikkoudet ja vahvuudet. Lapsuuteni rivitalosta muuttaessamme annoin tiiliseinälle jäähyväispusun. Tyhjennettyämme lapsuuteni omakotitalon halasin terassin pylvästä ja jätin kyynelehtien haikeat hyvästit hyvin palvelleelle kodille. Turun yksiötä tervehdin aina kun nähdään, samoin Oulun kaksiota. Nykyisen kotimme julkisivua silittelen myötätuntoisesti ja pyytelen anteeksi kun tykkään enemmän vanhemmista taloista.

Mitäs sitten jos joskus asetumme johonkin? Onko elämä yhtä harmaata massaa kun en voi linkittää elämäntapahtumia muuttojen ja vaihtuvien asuntojen jatkuvaan janaan? 


Keep moving - that´s the way of life?!

torstai 14. heinäkuuta 2016

Puutaloidylliä Turussa

Kävin eilen kampaajalla ja puhuttiin taas asumisesta, taloista, Helsingistä ja Oulusta. Ihana suortuvieni silittäjä on asunut ympäri maailmaa, mutta on jokunen aika sitten palannut Ouluun ja asettunut itseäänkin suloisempaan puutaloon.

Olen nyt kesän aikana pohtinut vakavammin tätä meidän kotikaupungin etsintää. Halutaanko me oikeasti Helsinkiin? Haluanko oikeasti asua aina kerrostalossa?


Olen välillä salaa kaikilta haaveillut Ouluun jäämisestäkin, vaikka se tuntuisikin jonkinlaiselta elämän tuhlaamiselta. Vaikka Oulu on kaikin puolin ihana, haluan täältä pois. En ole itse valinnut tätä kaupunkia ja lähdinkin kerran jo maailmalle (Turkuun) palatakseni vuoden seikkailun jälkeen maitojunalla takaisin kotiin seuraamaan sairaankivaa saattohoitoa. Hoito on loppunut jo aikoja sitten ja olen nyt valmis jättämään Oulun. Olen aikuinen, saan valita missä asun ja en asu kyllä Oulussa enää yhtään pitempään kuin on pakko! Olkoonkin joku kolmenkympin kriisi ja angstaus tämä, ihan sama.

Kampaajani puutaloudyllistä innostuneena pistin Etuoven hakuun puutalo-osake, koko maa ja hae! Eteeni avautui pitkä lista toinen toistaan söpömpiä koteja. Ehdotin miehelle jos muutettaisiin vaan sinne mistä löytyy ihanin talo!


Varsinkin Turussa oli ihania puutaloja aivan keskustan tuntumassa ja lähes Oulun hinnoilla! Rakastan Turkua, mutta olen aina ajatellut sen olevan kaukana ja hankalien kulkuyhteyksien päässä, jollain lailla eristyksissä kaikesta. Kirjoitettuani nyt parin kuukauden ajan Etuoveen Helsingin asuinalueista, olen päässyt hyvin kärryille Helsingin asuntotarjonnasta ja hinnoista: ihania taloja, ei niin ihania hintoja. Turussa sekä talot että hinnat ovat kohdillaan ja saisimmekin puutalon vaikka ihan keskustasta! Mutta muutettaisko me oikeasti Turkuun ja hylättäis Helsinki? 

Turku on tosi kaunis. Se tuntuu kodilta ja minulla on sinne ikävä. Siellä ei kuitenkaan ole yhtään ystävää tai perhetuttua, vain muutama miehen opiskelukaveri ja pari minun exää. Miten ja mistä kolmikymppisenä löytää omanikäisiä kavereita? Ehkä hiekkalaatikolta, tanssitunnilta tai baarista? Onko olemassa mitään ystävätinderiä?

Antakaahan entiset ja nykyiset Turkulaiset kommentteja minkälaista Turun keskustan tuntumassa on asua lapsiperheenä! Saattaa olla, että tämä perhe muuttaa sittenkin Turkuun!